Huollossa
Viimeistä lepopäivää vietellään! Äkkiähän nämä liikuntavapaat ovat menneet. Tosin kehoa vaivaa vielä sellainen yleinen väsymys, joten saatanpa harkita vielä yhtä “ylimääräistä” lepoa ennen kuin suuntaan jälleen lenkkipoluille ja salille. Kahtellaan miltä maailma näyttää ja ennen kaikkea tuntuu taas huomenissa.
Maanantaina kävin huollattamassa kroppaa ja korvien väliäkin. Kesällä 2006 ensimmäisen kerran ilmaantunut oikean puolen yläkehon “hermovamma” aktivoitui uudelleen loppusyksystä ja sen jälkeen olen yrittänyt sen häivyttämiseksi kikkaa jos toistakin. Virallisestihan mitään hermovammaa ei ole diagnosoitu vaan kyseessä on ihan oma määritelmäni vaivalle. Hermoratatutkimuksessa aikanaan sain terveen paperit ja hermot sinänsä olivat keskivertohemmoa vikkelämmin reagoivat. Oireina yläkehon särky, kipu ja voimattomuus.
Treenien kannalta takana on ollut tuskainen taival ja olen joutunut aika pitkälti luopumaan lähes kaikista punnerrusliikkeistä. Tai ainakin keventämään kuormaa huomattavasti. Muutama kuukausi sitten vinonojapunnerrus oli ainoa punnerrusliike, jota oikea puoli jotenkin, kivun kera tosin, kesti. Nyt tilanne on ollut hieman valoisampi ja esim. jatkuvat säryt ovat pysyneet kohtuu hyvin kurissa. Apua olen yrittänyt saada urhieluhierojalta, osteopaatilta, OMT-terapeutilta, erikoislääkäriltä ja manipulaatiohoidosta sekä lihaskalvojen ja jänteiden “irrottelusta” ja venytyksestä. Vähän kaikkea olen ehtinyt jo kokeilemaan… Eniten apua tähän saakka on ollut manipulaatiohoidoista sekä lihaskalvo- ja jännekäsittelyistä. Valitettavasti apu on vaan ollut hyvin lyhytaikaista… 3-5 päivää käsittelyiden jälkeen ovat särky ja jumit palanneet :(
Maanantaina suuntasin uuden “gurun” juttusille. Reissu olikin mielenkiintoinen ja keho kertoi asiantuntijalle paljon salaisuuksia. Käväisin nimittäin hermoratojen toimintaan erikoistuneella kiropraktikolla valittelemassa hoitojen tehottomuudesta ja kertomassa omista fiiliksistäni, joiden perusteella mun mielestä nyt kaikki eri alojen asiantuntijat tuntuivat vain hoitavan oireita eivätkä oireiden varsinaista aiheuttajaa, itse syytä. Kehohan on siitä kummallinen kapistus, että se kehittää ns. heijastekipuja sellaisiin paikkoihin, joilla on vain vähän tekemistä varsinaisen ongelmakohdan kanssa.
Ensimmäistä kertaa kuitenkin joku ihan oikeasti vaivautui perehtymään mun kehon toimintaan ja kartoittamaan ongelmakohtia. Erilaisten testiliikkeiden avulla kävi selväksi se, minkä itse olen havainnut jo aikaa sitten; koko kehon oikealla puolella , niin ylä- kuin alakropassakin oli havaittavissa selvää voimattomuutta. Sitten vaan kaivettiin voimattomuuden syyt esille ja hoitoa perään. Lihaksissa itsessään kyllä voimaa löytyy, mutta ongelma on siellä missä sen oletinkin olevan, hermoissa. Tai hermotuksessa pikemminkin. Hermot sinänsä ovat kyllä kunnossa, mutta viesti ei vaan mene perille.
Kokonaisvaltaisesti ongelmia aiheutti niskalukko. Myös rintaranka oli lukossa ja alaselästäkin fasettilukko löytyi. Kuten mainitsin, niin näitä on manipulaatiohoidolla avattu aiemminkin ja moneen otteeseen, mutta muutaman päivän päästä nikamat ovat olleet jälleen vinksallaan. Mielenkiintoisinta mielestäni oli latsin voimattomuus, jonka aktivoi samaisen lihaksen venytys. Tästä huolimatta olen jollain “piilolihaksilla” onnistunut jo lähes vuoden verran vääntämään jopa 100 something leuanvetoa treeniä kohden täydellä ROMilla. Nämä voimattomat lihakset kun rekrytoivat muita kynnelle kykeneviä, mutta vääriä lihaksia avuksi suoriutuakseen fyysisistä koitoksista. Ja kun “väärät” lihakset tekevät suuren osan pääsuorittajan työstä, niin tiedossa on luonnollisesti ongelmia. Yksi lepää ja hommaan huonosti soveltuvat tekevät työtä, joka ei niille kuuluisi. Merkittävää voimattomuutta löytyi myös olkapään alueelta, kiertäjäkalvosin lihaksista sekä isosta pakaralihaksesta. Ihan kivasti ne kyykyt ovat silti sujuneet. Kaupanpäällisinä on vaan tullut paljon jumia ja vähän särkyä.
Myös olkapäälihasten voimattomuudelle löytyi mielestäni mielenkiintoinen selitys. Tai mahdollinen selitys. Aivot nimittäin inaktivoivat lihakset tietyissä liikesuunnissa suojellakseen olkaniveltä. Taustalla on ilmeisesti pari vanhaa vammaa, jotka ovat piirtyneet aivojen muistilokeroihin. Kyseinen olkapää on muljahtanut salitreenissä pari kertaa pois paikoiltaan ja ilmeisesti tätä välttääkseen aivot pistävät sähköt poikki. Vähän sama asia kuin kierroslukurajoitin autoissa. Nyt aivot pyrittiin “ohjelmoimaan uudelleen” käsittelemällä oikean olkapään hermotusongelmaa vasemmasta pakarasta. Hmmmmm…. mielenkiintoista, eikö totta? ;) Eipä kuitenkaan sen kummempaa kuin että käsien ja jalkojen hermoradat vaan kulkevat ristiin.
Kiropraktikon käsittelyn jälkeen oli vuorossa vielä se kivuliaampi vaihe. Nimittäin lihaskalvojen ja jänteiden “avaus”. Tällä kertaa kävimme kuitenkin kiropraktikon ohjeiden mukaisesti lävitse vain ylitöitä painaneen pienen rintalihaksen ja latsit. Ei kovin paha paikka. On nimittäin melkoisen tuskallinen operaatio tavallisesti tämä homma. Mutta tarpeellinen. Valitettavasti olen tämän tarpeellisuuden tajunnut vasta hiljattain. On aivan turha yrittää venytellä lihaksia, jos kalvot ovat kireällä ja täynnä kiinnikkeitä. Nothing happens.
Kehon huollon jälkeen oli vuoro hoitaa pääpuolta. Loppupäivä ja -ilta menikin kukkia kasvihuoneissa ihmetellessä, “ostarilla” rennosti haahuillessa ja karitsanpihviä tankatessa. Mahtuipa menuuseen salaattikasojen lisäksi myös muutama pala aivan taivaallista leipää kera aiolin ja valkosipulimarinoitujen oliivien. Jälkkäriksi harvinaisen hyvää kahvia ja jätskipuikko. Leipä ja jäätelö eivät sinänsä kuulu perusruokavaliooni, mutta satunnaisten hemmotteluhetkien yhteydessä kohtuudella nautittuna on homma ihan ok osana sitä pään parannusta. Aika täydellinen huoltopäivä, sanoisinko :).
Nyt on huollosta muutama päivä mennyt ja valitettavasti kroppa jumii jälleen, vaikka en ole sitä millään tavalla fyysisesti rasittanut. Saapa nähdä jäikö tämäkin nyt vaan pikahoidoksi vai onko kyseessä usein jälkikäteen ilmenevä regressio ennen kuin palikat asettuvat oikeille paikoilleen ja myös aivot muutoksen hyväksyvät. Parin viikon päästä on onneksi luvassa tsekkauskäynti, joten yritän nyt vaan rauhassa kattella ja kuunnella mitä tapahtuu.
